Testiviesti.fi -kestotesti Honda CB350, moottoripyöräpäiväkirja, osa 4 |
Ajovarusteet, pukeutuminen
|
Teksti: Reino Laukkanen Kuvat: Reino Laukkanen |
 |
Moottoripyöräilyssä tyyli on lopulta yhtä tärkeä kuin käytännöllisyys, uskokaa pois. Väline on viesti. |
| Ensimmäinen ajokerta ei toteutunut siinä samassa kun olin pyörän ostanut. Kalenteri oli täynnä kaikenlaista pakollista toimintaa sitä estämässä. Eikä minulla ollut edes ajovarusteita, lähinnä kypärää. Olisin mielelläni lähtenyt CB:lläni juhannuksen viettoon, mutta sää muuttui liian kylmäksi ja sateiseksi. |
Pääasia |
| Tärkein hankinta oli kypärä. Etsin netistä moottoripyörätarvikeliikettä. Muistin Storm-Motorin ajoilta jolloin asuin Kalliossa. Heidän sivuiltaan löytyi Nolanin valikoima. Päädyin poliisimalliin käytännöllisyyden takia. Ylöstaittuva leukaosa mahdollistaa syömisen, juomisen ja jotenkin myös puhelimeen puhumisen. Löysin Nolanin mallistosta sopivan ja vieläpä pyöräni väriin sopivasti viininpunaisen. Aurinkovisiiri nousee pois silmiltä nappia painamalla nopeammin kuin silmiä ehtii räpäyttää. Varmaankin olisin sen ostanut heti samalla, mutta aikaa kului vielä päiviä. Ehkäpä viininpunainen väri olisi liian itsestään selvä. Luopuminen tuosta yksilöstä antoi lisää vaihtoehtoja. Stormin liikkeessä Vantaalla pääsin tarkastelemaan kypäröitä omin käsin. Sovitusmahdollisuus on tärkeää. Tietokoneen äärellä ei voi tietää oman pään kokoa, eikä sitä, kuinka napakasti kypärän täytyy olla päässä ilman että se puristaa liikaa. Olin saanut ajan kuluessa hieman malttia. Oli selvää etten ostaisi kirjavilla tarroilla päällystettyä endurokypärää. Lopulta päädyin kiiltävän mustaan Nolanin N86-malliin. Mattamusta olisi ollut liian moderni. |
| Ajokengät jäivät myöhemmin hankittaviksi, laitoin jalkaani lenkkarit. Ajotakki oli valmiina. Se oli ollut sitä jo ainakin kaksikymmentä vuotta. Nahkarotsini on kauluksesta sen verran kulunut että vaatekappaleelle oli aikaisemmin ehdotettu hävittämistä. Säilytin sitä tunnesyistä ja nyt se pääsi siihen käyttöön, johon se oli suunniteltu. Nahkarotsin hyvä puoli on se että, toisin kuin toppatakkia, sitä voi käyttää kaikkina vuodenaikoina ilman että sitä kummeksuttaisiin. Sen hengittävyys on toppatakkia parempi. Koettakaapa istua sisällä nahkarotsissa ja toppatakissa, huomaatte eron. Käsineiksi laitoin hiihtäessä käyttämäni Haltin hansikkaat. Niiden päälle kirpputorilta ostamani, ties minkä armeijan, rukkaset. Farkkujen päälle vedin toppahaalarit ja nahkarotsin alla oli huppari. Ilmanala oli vielä hieman viileä ja tuulinen. Viimeistelin suojautumiseni korvatulpilla, jotka havaitsin tarpeellisiksi Black’n Roll -mopolla ajaessani, puhumattakaan ruohonleikkurilla ajamisesta. Näillä varusteilla päätin lähteä ensimmäiselle matkalle. Pukeutumiseni ei ollut tiukimpien turvaohjeiden mukaista, tiedän. Jotenkin se kuitenkin vastasi moottoripyöräni valmistumisajankohtaa, paitsi että minulla oli kypärä. |
Moottoripyöräpäiväkirjaani liittyviä palautteita, kysymyksiä, kehitysideoita, omia kokemuksia jne. voi lähettää osoitteeseen: |
mcdiary"ät"studiolumi.com. Kiitos jo etukäteen. |
Osa 1. Kuinka minusta tuli moottoripyörän omistaja. |
|
Osa 2. Pientä laittoa ennen ekaa ajoa. |
|
Osa 3. Keski-iän kriisi. Mikä keski-iän kriisi? |
|
Osa 5. Ensimmäinen ajokerta. |
|
Osa 6. Matka Kainuuseen. |
|
 Kuvat, teksti ja nettisivu Copyright Reino Laukkanen, Studio LUMI. www.testiviesti.fi www.studiolumi.com  |